Tyhjä talo

Vauvala huokuu tyhjyyttä ja hiljaisuutta, viimeisinkin pentu on lähtenyt uuteen kotiin. Meille kotiväelle jäi ikävä, väsymys ja toisaalta syvä rauha siitä tietoisuudesta, että jokainen pikku perronalkumme löysi tiensä parhaaseen mahdolliseen kotiin. Tästä niiden on hyvä jatkaa elämää eteenpäin.

Poikien lähdettyä oli seuraavana lähtövuorossa Liinu. Liinu kotiutui samantien Tuijan ja Incan elämään; kuulumisia voi lukea enemmän heidän blogistaan http://hauveli.blogspot.com.

 

Tyttönelikko ennen Liinun kotiin lähtöä

Liinu vielä vanhassa kodissa

Liinu lähdössä Tuijan mukaan

Liinun lähdettyä tiistaina kotiinsa tuli perjantaina Lillan vuoro siirtyä Marian hoiviin. Hyvin on yhteiselo lähtenyt sielläkin käyntiin; myös Lillalla on oma blogi http://kaviotjatassut.blogspot.com.

Tyttökolmikko

Lilla ennen kotiin lähtöä

Lauantaina kävin Raumalla katsomassa agilitykisoja ja siellä treffasimme myös pienen agilitytähtösen alun eli Lucan kanssa:) Luca oli tässä vaiheessa vasta haistelemassa agilityn ilmapiiriä, mutta aikoo syksyllä tutustua enemmänkin lajin ihmeelliseen maailmaan... Uni korjasi pikkumiehen kovin äkkiä sellaisen hullunmyllyn keskellä, ja muiden koirien nuuskimiset ja ihmisten ihastelut eivät enää jaksaneet paljoa kiinnostaa. Viileällä nurmella oli hyvä uinua ja sen jälkeen Luca ehti lähteä kotiin juuri sopivaan aikaan ennenkuin taivas repesi salamoimaan ja satamaan kaatamalla. Harmitti vaan, kun unohdin kameran kotiin enkä saanut pikkusöpöläisestä yhtään kuvaa:(

Sunnuntaina Mari ja Henri Ruokolahdelta kävivät hakemassa Lotan, joka samalla sai uudeksi nimekseen Leona. Pikkulikka oli kuulema ottanut uuden kodin samantien omakseen sen enempää ihmettelemättä. Myös Leonalle on avautumassa oma blogi, jäämme innolla odottelemaan ... !

Peki viihdyttää viimeisiä vauvojaan

Sisarukset viimeistä iltaa yhdessä

Lotta vielä meillä

Kavereiden lähdettyä Lulu oli kovin yksinäinen, kun kukaan isoista koirista ei Lulun yrityksistä huolimatta ollut halukas leikittämään pientä tyttöä. Ciru vähän viritteli leikkejä, mutta ei siitä sen suurempaa leikkihetkeä kuitenkaan saatu aikaiseksi. Niinpä lähdimmekin käymään Pokun luo hakemaan leikkiseuraa ja viemään samalla Kennelliitosta saapuneet rekkarit isäntäväelle. Poku törmäsi estoitta sisälle olohuoneeseen rynnänneeseen siskoonsa vähän turhan äkkiarvaamatta ja luuli ensin taloon murtautuneen hirviömurhaajan, ainakin päätellen sangen teatraalisesta ja äänekkäästä ensireaktiosta:) Kun Poku sitten tajusi, että kyseessä olikin oma sisko ja entinen isäntäväki, alkoi kahden tunnin tauoton riehumissessio, jonka aikana Poku myös auliisti näytti itsestään varsin miehekkään puolen...:)

Sunnuntai-iltana saimme soiton, että Lulun oma uusi perhe oli saanut aikatauluaan aikaistettua ja tulivatkin katsomaan ja hakemaan Lulua jo maanantai-iltana aikaisemmin kaavaillun torstain sijasta. Lulun ei näin ollen tarvinnut kauaa kärsiä kavereiden puutteesta, kun olin jo ehtinyt hälyyttää Marian ja Lillan viihdyttämään Lulua maanantaipäiväksi. Myös Poku tuli leikkimään siskojensa kanssa iltapäivällä. Voi, kun sitä menoa oli mukava katsoa !

Illalla Inkeri tuli siis Julian ja Joannan kanssa Kokkolasta Lulua hakemaan ja iloiseksi yllätykseksemme myös Jacke Cirun siskon Ciran perheestä tuli mukana meitä moikkaamaan ja kertomaan Ciran kuulumisia. Olipa kivaa nähdä, viimeksi olimmekin tavanneet viisi vuotta sitten Edströmin perheen hakiessa omaa pikkuperroaan Pietarsaareen. Käsittämättömän pitkän ja rankan reissun jaksoi Lulun uusi kotiväki tehdä hakeakseen pentunsa kotiin ja ehtiäkseen aamulla vielä töihin! Onneksi Lulu oli ollut Lulu ja pitkä kotimatka ja kotiutuminen uuteen ympäristöön oli sujunut mutkattomasti. Sillä pikkutytöllä on kyllä mahtava luottamus itseensä, ihmisiin ja ylipäätään kaikkeen mitä ympärillä on. Lulu ehti luikerrella oikein erityisesti sydämiimme ennen lähtöään ja jäämme sitä aina lämmöllä muistelemaan.

Pikku söpöläinen <3

Nyt elämä siis palailee pätkittäin ja isot koirat saavat taas palata asemaansa olemaan mamman elämän keskipiste ja paijailun kohde.

Tämä blogi jatkanee vielä hetken elämäänsä, kunnes saamme myöhemmin syksyllä taas kotisivumme herätettyä eloon. Ja pysyköön nimikin vielä samana Pekin elämäntyön kunniaksi, sillä seuraavaksi jäämme odottelemaan Pekin tyttären Ebban pentuja, jotka syntyvät vajaan kuukauden päästä ! Nämä pennut tulevat syntymään ja kasvamaan Ebba-äidin omassa kodissa Tarun hoivissa, mutta kantavat kuitenkin Bonachón-nimeä ja Taru saa varautua ottamaan kasvattajan kaupanpäällisinä kotiinsa lähestulkoon asumaan...:) Pentuja ei ultrauksen perusteella taida olla jo olemassa olevien varausten lisäksi kovin paljon jakoon, mutta tiedustella toki voi Tarulta tai minulta, jos Ebba vaikka yllättäisi ja tekaisisikin isomman pentueen tai jos joku ennakkoasetelma tulevien kotien suhteen muuttuisi ajan kuluessa. Pentujen isänä on Zorrazo Quijote "Bono",  joten voisi kuvitella luvassa olevan pieniä ja vikkeliä perrovauvoja...:) Ensisijaisesti nämä pennut myydäänkin harrastaviin koteihin. Ebbasta ja vauvojen odotuksesta voi lukea jatkossa enemmän Ebban ja Soolo-siskon omasta blogista http://sooloebba.blogspot.com.

Nyt meitä kutsuu koirien kanssa lenkki, mustikkametsä ja uintireissu:) Pentujen jälkeensä jättämät sotkut siivotaan myöhemmin.

Muistakaa pentujen uudet kodit lähettää meille paljon kuulumisia ja kuvia; ne ovat aina odotettuja ja rakkaita viestejä !