Pikkuisen pentujako meni uusiksi Niinan käytyä valitsemassa omansa ja minun itseni luovuttua unelmasta ottaa itselleni pieni harrastuskoiran alku. Totesin vaan lopulta, että tässä vaiheessa minun on syytä rauhoittaa "isojen koirien" elämää ja tarkkailla hetki, miten Cirun näkötilanne ja vanhusten terveydentila kestäisi uuden laumanjäsenen saapumisen. En toki ole luopunut unelmastani, siirtänyt sitä vaan ja nyt keskityn nauttimaan vielä hetken pentukatraasta ja antamaan jäljelle jäävän ylimääräisen aikani isommille.
tiistai 5. heinäkuuta 2011
Agitreeniä ja vieraita koiria
Laitoin aamulla ipanoille pikkuputken (kiitos Tiinalle ja Laurille lainasta) pentuaitaukseen ja siitä tuli varsinainen päivän hitti ! Kuinka pienet koiran alut voivatkaan keksiä niin monta tapaa käyttää kyseistä putkea !
Tyttäremme Jenna tuli käymään kääpiövilliksensä Nucan kanssa ja Nucan näkeminen sai herkimmät pienokaiset aluksi kauhusta kalpeaksi, oli se sen verran pelottava karvaturri. Lucan tulevien omistajien leikittäessä pentuja ulkona Jenna trimmasi Nucan turkin pois ja yllätys, yllätys, pennut eivät enää reagoineet "uuteen koiraan" millään tavoin. Ilmeisesti Nuca muistutti lyhyessä turkissaan sen verran Cirua, että meni ihan täysin vesikoirasta.
Pikkuisen pentujako meni uusiksi Niinan käytyä valitsemassa omansa ja minun itseni luovuttua unelmasta ottaa itselleni pieni harrastuskoiran alku. Totesin vaan lopulta, että tässä vaiheessa minun on syytä rauhoittaa "isojen koirien" elämää ja tarkkailla hetki, miten Cirun näkötilanne ja vanhusten terveydentila kestäisi uuden laumanjäsenen saapumisen. En toki ole luopunut unelmastani, siirtänyt sitä vaan ja nyt keskityn nauttimaan vielä hetken pentukatraasta ja antamaan jäljelle jäävän ylimääräisen aikani isommille.
Pikkuisen pentujako meni uusiksi Niinan käytyä valitsemassa omansa ja minun itseni luovuttua unelmasta ottaa itselleni pieni harrastuskoiran alku. Totesin vaan lopulta, että tässä vaiheessa minun on syytä rauhoittaa "isojen koirien" elämää ja tarkkailla hetki, miten Cirun näkötilanne ja vanhusten terveydentila kestäisi uuden laumanjäsenen saapumisen. En toki ole luopunut unelmastani, siirtänyt sitä vaan ja nyt keskityn nauttimaan vielä hetken pentukatraasta ja antamaan jäljelle jäävän ylimääräisen aikani isommille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hihih, tästä sai hyvät naurut :)
VastaaPoista