Projekti A

Projekti A suoritettu. Tässä tulos: 

Bonachón N-pentue

Kaikki sujui mainiosti ja pennut ja Emma voivat hyvin. Kiitokset ja terveiset Hessu-isukille ja perheelle:)

Mammat saapuneet

Emma selätti mahatautinsa ja eläinlääkärin varmistuksella sai luvan vihdoinkin tulla meille. Heti seuraavana päivänä saapui myös Inez ja sulassa sovussa ovat tulevat mammat yhteiselonsa meillä aloittaneet. Inez´n pentulaatikkokin valmistui ajallaan:)

Emma

Inez ja upouusi "vauvala"

Kennelimme ovet sulkeutuvat nyt viikonlopun jälkeen perinteisesti noin kolmeksi viikoksi. Alamme odotella Emman pentuja ensi viikon alkupuolella; tosin tuo mamma on kyllä sen verran ketterän ja reippaan oloinen, että saattaa olla toiveajattelua odottaa pentuja ennen loppuviikkoa.

Eli palataanpa seuraavan kerran asiaan sitten, kun on jo vähän enemmän kerrottavaa...

Kyllä se tästä...

Jotenkin tuntuu tulevan yllättävän nopeasti tämä vauvatouhu kaiken joulutohinan jälkeen. Emman piti tulla tänään meille, mutta pienten mahavaivojen takia päätimme siirtää tuloa varmuuden vuoksi parilla päivällä, jos sattuisi kuitenkin olemaan jotain tarttuvaa. Inez tuleekin sitten myös melkein samaan saumaan; torstaina pitäisi Inez´n sviitin olla valmiina ottamaan kakkosmamma vastaan. Vähän on vaiheessa tämäkin homma; pentulaatikko oli eilen vielä tämän näköinen:

Luotto omaan puuseppäämme (Ilkka) on kuitenkin sataprosenttinen, joten eiköhän sekin vauvala valmistune ajallaan:)

Emma ja Inez olivat tutustelleet toisiinsa kuluneella viikolla ja kovin sopuisia olivat mammat tapaamisella toisilleen olleet, tässä muutama otos treffeilta (kuvat A. Lignell):

Emma & Inez

Emma...vai Peki?

Emman masu

Inez´n masu

Eilen Miin veljet olivat vierailulla Mynämäessä ja käytiin vähän palauttelemassa mieleen pentuagin oppeja; ihanan reippaita nämä ipanat on koko porukka ! Kamera hyytyi kiristyvässä pakkasessa, mutta sainpa sentään edes Alin tuuletukset tallennettua; "Jee, tää on kivaaaaa...!!!"

Peki-mummolla on ollut tänään varsinainen työpäivä. Ilmeisesti Miiltä tippuu ropisemalla hampaita, koska Peki päätti ottaa sairaanhoitajan roolin ja päättäväiseen tapaansa tunki kuononsa ja kielensä Miin suuhun ja hoiti pikkuista kuntoon. Ja se jatkui ja jatkui ja jatkui....

Oli tarkoitus ilmoittaa Mii pentunäyttelyynkin, mutta taitaa tässä nyt olla aktiviteettia ihan riittävästi näiden tulevien mammojen ja tiistaina alkavan pentuagilitykurssin kanssakin. Eli jätin ilmoittautumisen väliin, eikä tuo meidän sintti taida oikein edes yltää näyttelykoiran mittoihinkaan:)

Onnellista Uutta Vuotta !

Kaikille ystäville ja tutuille toivotamme kaiken puolin onnellista alkanutta Uutta Vuotta 2012 !

Niin vaihtui vuosi rakettien paukkeessa; onneksi yksikään koiristamme ei ole paukkuarka. Ciru sokeuduttuaan vähän ihmettelee ja arastelee sisätiloissa rakettien pauketta, mutta ulkona tämä metsien menijä ei paukkeesta ole moksiskaan:) Pikku-Miitä raketit lähinnä vain kiinnostivat.

Pitäisi varmaan luoda jonkinlainen katsaus menneeseen vuoteen ja vastaavasti visioida tulevaa. Viime vuonna tapahtui niin paljon isoja pieniä juttuja koirarintamalla, että on vaikea nostaa mitään erityistä esiin. Iloitsimme tietty Pekin viimeisestä pentueesta, mutta samaan aikaan jouduimme myös tuntemaan luopumisen tuskaa, kun kävi ilmi, ettei Awa voisi jäädä terveysongelmiensa takia laumaamme. Onneksi Awan tarina sai onnellisen päätöksen ja Awa muutti asumaan entisen työkaverini luo viettämään rauhallisempaa elämää. Sama luopuminen tuli eteen loppusyksystä Flown suhteen, mutta myös tälläkin tarinalla oli onnellinen loppu, niin kuin blogista ollaan saatu aiemmin lukea. Kiitokset Minnalle ja Katille uusien kotien tarjoamisesta rakkaille koirille; teitte luopumisesta näin paljon helpompaa !

Vesikoirien laumaamme tuli lokakuussa täydentämään Mii-ihanainen; mahtava pikku tuhtaaja, joka on aina iloisella tuulella ja saa toisetkin iloiseksi. Tässä Miille tyypillinen tilanne; kun mitään ei tapahdu, pikkuinen viihdyttää itse itseään (tässä häiriköidään mummon puhelua mummolareissulla jouluna):

Mii oli saanut siis uuden lelun, jota tietty myös Tara halusi kokeilla (huomatkaa taustalla kuuluva ihana, ihana savon oma kieli...):

Lumestakin päästiin hetki nauttimaan, nimittäin siellä mummolareissulla:)

Laitetaan mukaan vielä pari poseerauskuvaa tuolta em. reissulta :

Tulevaa vuotta elämme päivä kerrallaan. Niin paljon voi aina muuttua niin nopeasti, että turha tehdä liian kauas kantoisia suunnitelmia ja visioita. Pentulaatikko ja synnytysenkeli ovat odottamassa Emman saapumista ja pikkuisia emmahessuja:)

Inez´n oma pentulaatikko odottaa vielä hetken paikalleen pääsyä Emman vastapäiseen sviittiin.

Ja uusia vauvasuunnitelmia käytiin jo virittelemässä tänään Turussa Nupun (Bonachón Ita) käydessä terveystutkimuksissa. Silmien, lonkkien ja kyynärien osalta kaikki näytti ainakin loistavalta, joten jos kilpparitestit vielä ovat ok, voimme suunnata katseemme loppuvuoteen uusien vesiäisvauvojen merkeissä. Mahtava tyyppi tuo Nuppu:)

Sangen iloisena ja riehakkaana saapui Nuppu eläinlääkäriin, mutta ajan kuluessa alkoi vetää ilmeen jo vähän mietteliäämmäksi ja lopulta ei auttanut muu kuin ottaa torkut...:)

Lopuksi vielä kiitokset kaikille ihanille kasvattiemme omistajille yhteistyöstä vuoden 2011 aikana, samoin kuin onnittelut monista upeista suorituksista eri kisakentillä !

Ja erityiskiitos Tarulle M-pentueemme loistavasta hoidosta, ja kärsivällisyydestäsi raahatessasi minua mukana agilitykisoja katsomassa kerta toisensa jälkeen läpi koko vuoden...:)

Mammaterveiset

Saimme äsken myös mammaterveiset Emmalta:

Vielä vajaat kolmisen viikkoa kasvatellaan masua...

Joulunviettoa ja naperoagilitya

Joulu tuli ja meni. Teimme Miin, Yodon ja Taran kanssa pikareissun Savon mummolaan (ja pääsimme nauttimaan jopa pitkästä metsälenkistä lumessa). Tämä oli sangen mainio kokoonpano matkustuksen suhteen; jokainen koirista oli kuin kotonaan autossa (500 km yhteen menoon vain parilla pissapysähdyksellä) ja uudessa paikassa, jopa pikku-Mii. No, Yodo nyt tietty onkin vanha kisakonkari ja tottunut reissaamaan, mutta Taralle ja Miille näin pitkä reissu oli harvinaista ja uutta herkkua. Matkustimme mennen tullen hyvässä kelissä ja onnistuimme välttämään sen valtaisan myrskyn, joka oli kaatanut puita ja rikkonut rakennuksiakin tällä alueella. Hurjalle näytti maisemat kotia lähestyttäessä.

Eilen olikin taas erityisen kiva päivä, kun Mii ja velipojat pääsivät aloittamaan pentutreenit agilityn parissa. Tai oikeestaan se oli enemmänkin agilityyn valmentavaa treeniä. Kovin tehtiin töitä Janitan ja Jaakon kouluttaessa meitä parin tunnin ajan. Oli tosi kivaa ja erityisen paljon nautin itse tilanteesta, koska Mii on oikeastaan ensimmäinen koiristamme, jonka kanssa pääsen aloittamaan ohjatun koulutuksen ihan alusta; tähän asti kisakoirani kun ovat olleet Ilkan alkeiskouluttamia tai sitten olen kouluttanut ne itse ilman ulkopuolista apua. Tässä päivän kuvasaldoa (kuvat Topi Mäkinen), lisää löytyy velipoikien blogeista:

Treenikooste...

Väsynyt, mutta onnellinen pikkukoira:)

Hyvää Joulua !

Mii ja Kennel Bonachón toivottavat kaikille ystäville hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta !

Anita ja Inez kävivät kyläilemässä eilen. Varsinaista mammameininkiä:) Inez oli niiiiin siunatussa tilassa; silmissä ylirauhallinen, fatalistisen tyyni ilme ja kaikki normaali riekkuminen ja viuhtominen oli vaihtunut varovaiseen paikallaoloon ja sylissä makoiluun. Masukin oli jo alkanut kasvaa.

Ihailimme myös jälleen kerran Inez´n pentuajoilta säilynyttä, kastanjanruskeaa turkin väriä.

Inez´n säkäkorkeuskin vielä varmistettiin ja kyllä se sinne 42 cm:n paikkeille jää.

Taralla on ollut taas vaikeampaa. Huokaus. Miten minä voin luopua tästä ihanasta koirasta ? Mikä päivä on lopulta niin huono muihin verrattuna, että pystyn tekemään ratkaisevan päätöksen ? Miten minä jälleen kerran pääsen siitä surusta yli ? Sanokaa joku, että nyt on sen aika ! Olisi helpompi, kun pystyisi jakamaan päätöksen vaatiman vastuun jonkun muunkin kanssa (no, Ilkan kanssa tietty, mutta jonkun ulkopuolisen ja puolueettoman). Tara on vaan niin ihana kaikessa vaatimattomuudessaan; aina elämäänsä tyytyväinen kivuista huolimatta, kaikille ystävällinen ja niin oma persoonansa kaikkine laulamisineen ja pölkkypäisyyksineen. Taistele Tara, mene yli taas tästäkin vaikeammasta kaudesta !